Keuhkojen kehitys ja varhaislapsuuden harvinaiset keuhkosairaudet

Heikki Lukkarinen, dosentti, lastenlääkäri, Turun yliopistollinen keskussairaala

Keuhkojen toiminta ja keuhkosairauksien taustatekijät muuttuvat merkittävästi lapsuuden aikana. Esimerkiksi astman ja COPD:n kehittyminen on liitetty sikiöaikaisiin muutoksiin. Varhaisvaiheen tapahtumilla ja sikiökauden keuhkojen kehittymisellä onkin merkitystä koko elämän keuhkoterveydelle.

Nykytiedon valossa uusien ilmateiden määrä ei kasva keuhkoissa syntymän jälkeen, joten ennenaikaisesti syntyneillä pieniä ilmateitä ehtii kehittyä vähemmän. Lapsen kasvaessa yhä suuremman ilmamäärän tulisi liikkua samoissa ilmateissä, jolloin ilmateiden vähäisyys rajoittaa ilman virtausta. Tällöin myös hengityselinsairauksien, erityisesti obstruktiivisten keuhkosairauksien, riski myöhemmässä elämässä voi kasvaa. Riskiä voivat lisätä altistuminen ilmansaasteille, passiiviselle tupakoinnille tai virusinfektioille, sillä ne voivat aikaansaada kroonista tulehdusta ja johtaa ylähengitysteiden limakalvojen infektiopuolustuksen, niin kutsutun mukosaalisen immuniteetin, muutoksiin.

Sikiön tupakka-altistuksen vaikutus keuhkoterveyteen

Mikael Ekblad, yleislääketieteen apulaisprofessori, Turun yliopisto

Vaikka raskaudenaikainen tupakointi on vähentynyt Suomessa, se on edelleen yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Nikotiinia kertyy sikiöön varhain raskauden alussa niin aktiivisesti kuin passiivisesti tupakoivien äitien kautta. Arviolta jopa joka kolmas kätkytkuolema olisi voitu ehkäistä, jos lapsi ei olisi altistunut tupakalle raskausaikana¹. Viime vuosina markkinoille on saapunut yhä runsaammin erilaisia nikotiinituotteita, joiden raskaudenaikaisen käytön yleisyydestä ja sikiövaikutuksista ei ole vielä tutkimustietoa.

Nikotiinille altistuminen heikentää keuhkojen toimintaa jo varhaislapsuudessa ja näkyy muutoksina useilla aivojen alueilla vielä teini-iässä. Altistumisella on myös pitkäaikaisia vaikutuksia, esimerkiksi riski saada jokin psyykkinen sairaus on 20–25 % korkeampi². Suomalaistutkimuksen mukaan suurin osa raskausaikana tupakoivista on motivoitunut lopettamaan tupakoinnin jo ennen raskautta tai alkuraskauden aikana, mutta osa tarvitsee tukea tupakoinnin lopettamiseen. Lääkkeetön vieroitusohjaus on siihen tehokas ja suositelluin keino³.

Nuorten suosimat sähkösavukkeet eli ”vapetus” ja nikotiinipussien käyttö ovat yleistyneet huolestuttavina ilmiöinä, sillä moni mieltää ne tupakkaa haitattomammiksi vaihtoehdoiksi. Sähkötupakassa on kuitenkin raskasmetalleja sekä useita syövälle altistavia aineita, nikotiinipusseissa taas usein moninkertainen nikotiinipitoisuus nuuskaan verrattuna. Valmisteita käytetään paljon, mutta niiden pitkäaikaisia terveyshaittoja ei ole vielä tarkkaa tietoa. Mahdolliset negatiiviset vaikutukset nähdäänkin vasta muutaman vuosikymmenen päästä.

Keskosuuden vaikutus aikuisiän keuhkosairauksiin

Anna Pulakka, dosentti, filosofian tohtori, Oulun yliopisto

Preterm birth and asthma and COPD in adulthood -rekisteritutkimuksessa selvitettiin, onko keskosuuden ja obstruktiivisten keuhkosairauksien välillä yhteyttä. Tutkimukseen sisällytettiin vuosina 1987–1998 Suomessa syntyneet (n = 706 717) ja vuosina 1967–1999 Norjassa syntyneet (n = 1 669 528) lapset, joiden astma- ja COPD-diagnooseja seurattiin Suomessa 18–29-vuotiaiksi, Norjassa jopa 50-vuoden ikään saakka. Tutkimuksessa havaittiin, että astman ja COPD:n riski oli merkittävästi suurentunut keskosina syntyneillä. Riski oli sitä suurempi, mitä aikaisemmin keskosena lapsi syntyi.⁴

DOHaD-hypoteesi (The developmental origins of health and disease) esittää, että terveyden ja sairauksien juuret ovat varhaisessa kehityksessä ja ihminen asettuu tietylle toimintakyvyn kehityskaarelle, trajektorille, syntymästä vanhuuteen. Hypoteesi selittää ennenaikaisesti syntyneiden suurempaa riskiä myöhemmin ilmeneviin terveysongelmiin siten, että heidän lähtötasonsa on jo syntyessä alhaisempi kuin täysiaikaisena syntyneillä. Tällöin esimerkiksi keuhkojen toimintakyky voi jäädä heikommaksi tai alkaa heikentyä elämänkaaressa aikaisemmin. Siksi aikuispotilaan syntymähistorian kartoittaminen vastaanotolla on tärkeää.

Viitteet

1. Mitchell EA, Milerad J. Smoking and the sudden infant death syndrome. Rev Environ Health. 2006;21(2):81-103.
2. Ekblad M, et al. Maternal smoking during pregnancy and the risk of psychiatric morbidity in singleton sibling pairs. Nicotine & Tobacco Research 2017;19(5):597–604.
3. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 12.11.2024).
4. Pulakka A, et al. Preterm birth and asthma and COPD in adulthood: a nationwide register study from two Nordic countries. European Respiratory Journal 2023;61(6).