GOLD ilmaisee huolensa siitä, että keuhkoahtaumatautia eivät ota vakavasti yksilöt eikä yhteiskunta. GOLD korostaa tiedon levittämisen tärkeyttä siitä, että keuhkoahtaumatauti on ehkäistävissä oleva sairaus. Erityisen epäoikeudenmukaista on, että 90 % kaikista keuhkoahtaumatautikuolemista tapahtuu matala- ja keskitulotason maissa. Tämän vuoden raportissa keuhkoahtaumataudin vaikutusten vähentämiseksi painotetaan erityisesti taudin varhaista havaitsemista ja hoitoa. Täältä löydät yhteenvedon uusista asioista.

Seulonta vai tapausten etsintä?

Rokotukset

Lukua on päivitetty uusimmilla tiedoilla RS-viruksesta ja influenssasta, Johtopäätös on: Keuhkoahtaumatautia sairastaville tulisi tarjota kaikki kansallisten suositusten mukaiset rokotukset.

GOLD A, B ja E

Seurantatutkimukset osoittavat, että potilailla, jotka eivät ole vielä aloittaneet lääkkeellistä ylläpitohoitoa ja joilla on takanaan yksikin kohtalainen tai vaikea pahenemisvaihe, on lisääntynyt riski saada niitä lisää. Siksi GOLD suosittelee nyt hoidon tehostamista jo ensimmäisen kohtalaisen pahenemisvaiheen jälkeen, tavoitteena matala taudin aktiivisuus ja nolla pahenemisvaihetta.

Sairauden aktiivisuus

GOLD:issa on uusi osio, joka käsittelee taudin aktiivisuutta eli käsitettä, jota käytetään usein kroonisissa tulehdussairauksissa. Taudin aktiivisuus johtaa patologisiin muutoksiin, joihin on mahdollista vaikuttaa hoidolla. Anti-inflammatoriset lääkkeet voivat vähentää taudin aktiivisuutta ja mahdollisesti estää elinvaurioita keuhkoahtaumataudissa. Monet lääkkeettömät toimenpiteet (kuten tupakoinnin lopettaminen, keuhkojen kuntoutus, keuhkojen pienennysleikkaus) voivat myös vähentää taudin aktiivisuutta.

Esimerkiksi veren eosinofiilien käytössä biomarkkereina on edistytty.  Lisää biomarkkereita on tunnistettava ja validoitava. Kliiniset oireet, kuten pahenemisvaiheet, oireiden paheneminen ja keuhkojen toiminnan heikkeneminen, ovat kaikki mitattavissa olevia taudin aktiivisuuden indikaattoreita. GOLD suosittelee, että keuhkoahtaumataudin hoidon päätavoitteena tulisi olla alhainen taudin aktiivisuus: ei pahenemisvaiheita, ei oireiden pahenemista, ei kiihtynyttä keuhkojen toiminnan heikkenemistä. Toisin kuin samankaltaiset käsitteet ”vakaa tauti” ja ”taudin hallinta”, taudin aktiivisuus keskittyy patologisten lopputulosten ehkäisyyn sen sijaan, että niitä hoidettaisiin vasta silloin, kun ne ilmaantuvat. Tämä on paradigman muutos kohti varhaisempaa diagnoosia ja keskittymistä biomarkkereihin ja hoitoihin, jotka vähentävät taudin aktiivisuutta.

Sairauden aktiivisuus

Aiemmin hoitamattomien potilaiden hoidon aloituksen ehdotetaan perustuvan yksilöllisten oireiden ja pahenemisvaiheen riskiarvioon ABE-luokan ja eosinofiilitasojen mukaisesti. Potilaille, joilla on pahenemisvaiheen riski (ryhmä E) ja joille ICS on aiheellista, GOLD ei suosittele ICS+LABA-yhdistelmää, sillä LABA+LAMA+ICS-yhdistelmän on osoitettu olevan parempi tässä potilasryhmässä.

Selkeämmät hoitoalgoritmit

Aiemmin hoitamattomien potilaiden hoidon aloituksen ehdotetaan perustuvan yksilöllisten oireiden ja pahenemisvaiheen riskiarvioon ABE-luokan ja eosinofiilitasojen mukaisesti. Potilaille, joilla on pahenemisvaiheen riski (ryhmä E) ja joille ICS on aiheellista, GOLD ei suosittele ICS+LABA-yhdistelmää, sillä LABA+LAMA+ICS-yhdistelmän on osoitettu olevan parempi tässä potilasryhmässä.

Selkeämmät hoitoalgoritmit

Pahenemisvaihe määritellään nyt (lisäys lihavoituna) seuraavasti:

”Akuutti tapahtuma, jossa oireet pahenevat muutaman päivän aikana (enintään 14 päivää), jolle on ominaista lisääntynyt hengenahdistus ja/tai yskä ja limaneritys, johon voi liittyä takypnea ja/tai takykardia.”

Lääkehoito tulee aloittaa mahdollisimman pian sekä komplikaatioiden että uusien vaiheiden ehkäisemiseksi. Suurvirtaushappihoidon ja ei-invasiivisen ventilaation käyttöä suositellaan nyt selkeämmin keuhkoahtaumatautipotilaille, joilla on akuutti hengitysvajaus.

Liitännäissairaudet

GOLD 2026 korostaa selkeämmin, että monisairaus on usein alidiagnosoitu ja alihoidettu ja että sitä tulisi aktiivisesti etsiä kaikilta keuhkoahtaumatautipotilailta. Termiä MOLT (Multiple Organ Loss of Tissue), useiden elinten kudoskato, on ehdotettu potilaille, joilla on keuhkoahtaumatauti, alhainen painoindeksi, osteoporoosi ja sarkopenia. MOLT heikentää hoitotuloksia, mutta siihen voidaan vaikuttaa asianmukaisella ravitsemuksella, keuhkojen kuntoutuksella ja kohdennetuilla toimenpiteillä. Monisairauden hoidon periaate on edelleen: pitää se mahdollisimman yksinkertaisena, jotta vältetään monilääkitys ja tehdään se potilaalle mahdolliseksi toteuttaa.

Syndemia on käsite, joka kuvaa sitä, miten sairauksien väliset yhteisvaikutukset johtavat useampiin terveysongelmiin kuin kukin sairaus erikseen. Tämä pätee hyvin pitkälti keuhkoahtaumataudin tapauksessa: useat sairaudet pahentavat keuhkoahtaumatautia, mutta se myös heikentää useiden muiden sairauksien hoitotuloksia. Raportissa jaetaan myös erilaiset liitännäissairaudet eri klustereihin, jotka kaikki heikentävät keuhkoahtaumataudin hoitotuloksia: mielenterveys, respiratoriset, kardiovaskulaariset, metabolia ja MOLT.

4M – Mentaatio,mobiliteetti, morbiditeetti ja medikaatio

Tekoäly ja uudet teknologiat

Uusi tekoälyä käsittelevä luku korostaa sekä teknologian mahdollisuuksia että riskejä/rajoituksia ja sisältää lukuvinkkejä niille, jotka haluavat perehtyä aiheeseen syvällisemmin. Laajan alidiagnosoinnin ongelman ratkaisemiseksi tekoälyä voitaisiin käyttää sähköisten potilastietojen tarkasteluun, jotta voidaan tunnistaa riskiryhmään kuuluvat henkilöt ja/tai oireiset, joita ei tällä hetkellä ole vielä diagnosoitu. Automatisoidut tulkinnat ja diagnostiset ehdotukset voisivat säästää aikaa ja vähentää virhediagnooseja. Edellyttäen, että tietty menetelmä voidaan validoida laajemmassa yhteydessä, tekoäly voisi helpottaa keuhkoahtaumataudin diagnosointia esimerkiksi kuva-analyysimenetelmien (rintakehän tietokonetomografia, impedanssitomografia), äänien (hengitysäänet, puhe) tai liikkeen analysoinnin (anturien avulla) avulla. Tekoälyä voitaisiin käyttää myös keuhkoahtaumataudin biomarkkereiden löytämiseen tähtäävässä työssä.

”Uusi” teknologia rutiinihoidossa

Mahdollisuudella potilaiden osittaiseen etäseurantaan tai digitaalisten vastaanottokäyntien tekemiseen on etunsa, mutta on ollut vaikeaa osoittaa, edistävätkö nämä menetelmät parempia tuloksia kuin perinteinen hoito vai eivät. GOLD 2026 sisältää ehdotuksia etäseurannan rakenteesta ja luettelee etäseurannan edellytykset (esim. että potilas ymmärtää prosessin ja pystyy kommunikoimaan selkeästi, stabiili tauti, ei tarvetta lisälaboratoriomäärityksille).

Digitaalisesta keuhkokuntoutuksesta on olemassa korkealaatuisia tutkimuksia, jotka osoittavat, että etäkuntoutus voi saavuttaa samanlaisia ​​tuloksia kuin paikan päällä tapahtuva kuntoutus, mutta molemmat menetelmät vaativat ammattitaitoista henkilöstöä ja asianmukaista infrastruktuuria.

Viitteet

1. Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease 2026 [cited Dec 2025]. Available from: https://goldcopd.org/2026-gold-report-and-pocket-guide/
2. Aaron, Shawn D et al. “Early Diagnosis and Treatment of COPD and Asthma – A Randomized, Controlled Trial.” The New England journal of medicine vol. 390,22 (2024): 2061-2073. doi:10.1056/NEJMoa2401389