Keuhkokuntoutus on aliarvostettu menetelmä 

Keuhkokuntoutus on keuhkoahtaumataudin hoidon kulmakivi tupakoinnin lopettamisen ohella¹. Keuhkokuntoutus ei kata pelkästään fyysistä harjoittelua, vaan se sisältää monenlaisia interventioita, joilla pyritään parantamaan hengityselinsairauksia² sairastavien fyysistä ja psyykkistä kuntoa.

Toteutus: helpommin sanottu kuin tehty 

Vakuuttavista todisteista huolimatta toteutus on vaikea pähkinä purtavaksi. Keuhkokuntoutukseen saa lähetteen vain noin yksi kymmenestä potilaasta, joka hyötyisi siitä. Kyseisistä potilaista puolet ei saavu paikalle, ja kolmannes keskeyttää hoidon.⁴ Keuhkokuntoutuksen käytäntöjä käsittelevän ATS (American Thoracic Society) /ERS (European Respiratory Society) työryhmän mukaan eräs suurimmista esteistä on, että sekä potilaat että terveydenhoidon ammattilaiset eivät ole tarpeeksi tietoisia keuhkokuntoutuksen tehokkuudesta. Yksi työryhmän suosituksista on, että kaikille kroonisia hengityselinsairauksia sairastavia potilaita hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille annettaisiin keuhkokuntoutuksen muodollinen peruskoulutus. Sen toivotaan vaikuttavan terveydenhuollon halukkuuteen järjestää ja toteuttaa keuhkokuntoutusta.³ 

SMARTer-kuntoutustavoitteiden asettaminen

On käynyt kuitenkin ilmi, että pelkkä koulutus ei ole riittävän tehokas keino¹. Niinpä lisätoimenpiteet ovat tarpeen, kuten missä tahansa elämäntapamuutoksessa. Elämäntapamuutos on todennäköisemmin kestävä, jos muutos tuntuu mielekkäältä ja tarkoituksenmukaiselta. Jotta potilaille voidaan asettaa hoitotavoitteet SMART-periaatteiden mukaisesti (spesifinen, mitattavissa oleva, houkutteleva, realistinen ja aikarajoitettu), voi olla tarpeen tehdä laajempia selvityksiä. Olisi hyvä selvittää, voisimmeko tehdä keuhkokuntoutukseen osallistumisesta potilaalle houkuttelevampaa ja onko mahdollista löytää tavoite, joka vastaa heidän henkilökohtaisia arvojaan ja jonka he kokevat mielekkääksi/tarkoituksenmukaiseksi. Millaista tukea he tarvitsisivat terveydenhuollolta ja perheeltä, jotta he jatkavat kuntoutusta?

Hyvä tunne 

Laulamisella on todettu olevan yleisesti väestön keskuudessa myönteisiä vaikutuksia kuorossa laulavien elämänlaatuun⁵ ja mielenterveyteen⁶. Tämä pätee myös keuhkoahtaumataudista kärsivien potilaiden alaryhmään. Laululla on havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia heidän elämänlaatuunsa, hengityksen hallintaansa ja hyvinvointiinsa. Laulamisella on sekä fyysisiä, psykologisia että sosiaalisia hyötyjä, joita dynaaminen prosessi ja vuorovaikutus kuorossa antavat. Yhteisöllisyys, kokemus yhteisestä tavoitteesta ja yhteenkuuluvuuden tunne muiden kanssa voivat vaikuttaa myönteisesti yksilön motivaatioon jatkaa.

Singing for lung health⁷ -menetelmä (alun perin Singing for respiration) sai alkunsa kahdesta ryhmästä Royal Brompton sairaalassa Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 2007. Sitä alettiin käyttämään laajemmin, kun British Lung Foundation tuki strukturoidun koulutusohjelman ”Singing for Lung health” kehittämistä. Laulutekniikkaan sisältyy erilaisia hengitystekniikoita. Niillä pidennetään uloshengitystä ja käytetään vatsaa tai palleaa rintakehän sijasta, kuten astman ja keuhkoahtaumataudin hengitysharjoituksissa. SLH parantaa laulujen avulla hengityksen hallintaa ja ryhtiä, mutta siinä ei keskitytä kovinkaan paljon laulun laatuun tai esitykseen valmistautumiseen.  

Kyseessä on suhteellisen uusi interventiostrategia. Saatavilla olevat tutkimukset kattavat vain pienen määrän koehenkilöitä ja raportoituja tuloksia. Siitä huolimatta SLH-menetelmällä on potentiaalia parantaa hengenahdistuksen hallintaa ja lisätä sosiaalista osallistumista. Toivomme kovasti, että näin myös on ja odotamme innolla lisätietoja. 

Lähteet 

1. Global initiative for chronic obstructive lung disease. Global strategy for the diagnosis, management and prevention of chronic obstructive lung disease. Raportti: 2026 www.goldcopd.com/  
2. Spruit MA, Singh SJ, Garvey C, et al. An official American Thoracic Society/European Respiratory Society statement: key concepts and advances in pulmonary rehabilitation. Am J Respir Crit Care Med 2013; 188(8): e13-64  
3. Rochester CL, Vogiatzis I, Holland AE, et al. An Official American Thoracic Society/European Respiratory Society Policy Statement: Enhancing Implementation, Use, and Delivery of Pulmonary Rehabilitation. Am J Respir Crit Care Med. 2015;192(11):1373-1386. doi:10.1164/rccm.201510-1966ST 
4. Keating A, Lee A, Holland AE. What prevents people with chronic obstructive pulmonary disease from attending pulmonary rehabilitation? A systematic review. Chron Respir Dis 2011; 8: 89–99.  
5. Johnson JK, Louhivuori J, Stewart AL, Tolvanen A, Ross L, Era P. Quality of life (QOL) of older adult community choral singers in Finland. Int Psychogeriatr. 2013;25(7):1055-1064. doi:10.1017/S1041610213000422 
6. Viola E, Martorana M, Airoldi C, et al. The role of music in promoting health and wellbeing: a systematic review and meta-analysis. Eur J Public Health. 2023;33(4):738-745. doi:10.1093/eurpub/ckad063 
7. Lewis A, Cave P, Stern M, et al. Singing for Lung Health-a systematic review of the literature and consensus statement. NPJ Prim Care Respir Med. 2016;26:16080. Published 2016 Dec 1. doi:10.1038/npjpcrm.2016.80