Varhaislapsuuden vinkutaudit

Ville Peltola, professori, lastenlääkäri, Turun yliopisto

Varhaislapsuuden vinkutautien eli virusinfektioon liittyvien uloshengitysvaikeuksien taudinaiheuttajana on alle 1-vuotiailla lapsilla useimmiten RS-virus (RSV), jolloin puhutaan bronkioliitista, ja yli 1-vuotiailla rinovirus, jolloin terminä käytetään obstruktiivista bronkiittia. Nuorempien lasten kohdalla vinkutauteihin liittyy suuri tautitaakka, sillä lähes tuhat alle vuoden ikäistä lasta joutuu RSV:n takia sairaalahoitoon vuosittain. Heistä merkittävä osa myös tarvitsee tehohoitoa. Vastaanotolle saapuva alle vuoden ikäinen potilas, jolla esiintyy hengityksen vinkumista, kannattaa lähettää sairaalahoitoon, mikäli hengitys on selvästi vaikeutunut ja syöminen haastavaa. Etenkin alle puolen vuoden ikäisillä osastohoitoa tulisi harkita herkästi.

RSV:tä voidaan ehkäistä raskaana olevan äidin rokotuksilla sekä uutena vaihtoehtona lapselle annettavilla monoklonaalisilla vasta-aineilla, nirsevimabilla, jota annetaan tällä epidemiakaudella ensimmäistä kertaa Suomessa vastasyntyneille ja alle vuoden ikäisille lapsille.¹

Allerginen astma läpi elämän

Mika Mäkelä, professori, lastenlääkäri, Helsingin yliopisto

Allergia on merkittävä riskitekijä astmalle varhaislapsuudesta lähtien. Allerginen herkistyminen ennustaa lapsuudessa merkittävää riskiä astman pahenemisvaiheille, mutta toisaalta on myös yhteydessä parempaan vasteeseen hengitettäville kortikosteroideille ja tietyille biologisille lääkkeille². Vaikka selkeä allerginen astma on merkittävä astman alatyyppi, on ympäristöallergeeneille herkistyminen varsin tavallista myös muussa väestössä. Onkin tärkeää miettiä allergian merkitystä taudin oireilussa: voidaanko astmapotilaan ympäristöstä tunnistaa jokin selvä allergeeni ja altistuuko potilas sille jatkuvasti, jolloin allergeeni voi mahdollisesti olla astman laukaisija tai ylläpitävä tekijä.

Lisäksi aiemmin vakiintunut käsitys niin sanotusta atooppisesta marssista eli atooppisten tautien esiintymisjärjestyksestä, jossa varhaislapsuudessa todetaan ensin allergiaa, myöhemmin atooppinen ekseema ja lopulta astma, ei nykytietämyksen valossa pidä paikkansa. Nykyisin potilaiden oireita ja sairauden kehityskulkua tarkastellaan yksilöllisesti.

Osalla lapsista, kuten toistuvia infektioita sairastavilla, keuhkojen toimintakyky voi olla jo varhain alentunut ja säilyä matalampana myös myöhemmässä elämässä. Uusin tutkimusnäyttö ehdottaakin, että keuhkofunktion säännöllistä mittaamista tulisi harkita lapsuusiän pituus- ja painokäyrien rinnalla yhtenä tärkeänä terveyden seurannan mittarina³.

Aikuisiällä alkava astma

Lauri Lehtimäki, keuhkosairausopin professori, Tampereen yliopisto

Suomalaistutkimuksen mukaan jopa 75 % kaikista astmatapauksista ilmenee 15 ikävuoden jälkeen⁴. Ei-allergista astmaa sairastavista aikuisista alle yhdellä kymmenestä on ollut astmaoireita lapsuudessa⁵. Aikuisiän astma eroaakin mekanismeiltaan varhaislapsuuden astmasta, ja mitä myöhemmin astma todetaan, sitä harvemmin se on allergiataustainen ja sitä pienemmällä todennäköisyydellä potilas saavuttaa remission.

Suomessa astmaa hoidetaan perusterveydenhuollossa hyvin ja useimmilla astmapotilailla oireet ovat hallinnassa. Potilaat käyttävät inhalaatiosteroidia astman säännöllisenä lääkityksenä ja sitoutuminen hoitoon on erittäin hyvä, jopa 70–80 %⁶. Lyhytvaikutteisen avaavan oirelääkkeen (SABA) ylikäyttö on Suomessa melko harvinaista. Hoidon ja ennusteen kannalta erityisen haasteellisia ryhmiä ovat ylipainoiset sekä tupakoivat astmaatikot. Heillä esiintyy enemmän oireita, liitännäissairauksia ja lääkityksiä ja heidän riskinsä joutua sairaalahoitoon on korkeampi. Näissä potilasryhmissä oireiden hoito pelkän astmalääkityksen tehostamisella ei välttämättä ole riittävää, vaan myös muut mahdolliset taustatekijät tulee huomioida.

Viitteet

1. Verwey C et al. Approaches to the Prevention and Treatment of Respiratory Syncytial Virus Infection in Children: Rationale and Progress to Date. Paediatr Drugs. 2024;26(2):101-112.
2. Denlinger LC, et al. Exacerbation-Prone Asthma. J Allergy Clin Immunol Pract. 2020;8(2):474-482.
3. Melén E, et al. Lung-function trajectories: relevance and implementation in clinical practice. The Lancet 2024;403(10435): 1494–1503.
4. Kankaanranta H, et al. Age-specific incidence of new asthma diagnoses in Finland. The Journal of Allergy and Clinical Immunology: In Practice 2017;5(1):189–91.
5. Pakkasela J, et al. Age at asthma diagnosis and onset of symptoms among adults with allergic and non-allergic asthma. European Clinical Respiratory Journal 2023;10(1):2269653.
6. Vähätalo I, et al. 12-year adherence to inhaled corticosteroids in adult-onset asthma. ERJ Open Research 2020;6(1):00324-2019.