Uutisia GINA-raportista 2025: Keskeisimmät päivitykset astman hoidossa

Maailman astmapäivänä 6. toukokuuta 2025 Global Initiative for Asthma (GINA) julkaisi vuosiraporttinsa. Vuosittaiset päivitykset perustuvat jatkuvaan tieteellisten julkaisujen seurantaan, jota suorittaa kansainvälisestä asiantuntijapaneelista koostuva GINA Science Committee. Tässä on joitain tärkeimpiä poimintoja uusimmasta raportista:

Seulonta vai tapausten etsintä?

Potilaan sitoutuminen hoitoon

Inhalaattorin valinnassa korostuu yhteinen päätöksenteko potilaan ja hoitavan tahon välillä. Jos sopivaa lääkettä on saatavilla monessa erilaisessa inhalaattorissa, joita potilas kykenee käyttämään oikein – vasta tällöin on aiheellista ottaa huomioon ympäristönäkökohdat.

Kirjallisten hoitosuunnitelmien avulla potilaat voivat tunnistaa oireiden lisääntymisen ja ryhtyä tarvittaviin toimiin. Hoitosuunnitelma on yhä tärkeä pahenemisvaiheen seurausten rajoittamiseksi.

Diagnostiset kriteerit ja diagnostinen vuokaavio

• Keuhkofunktioiden mittaus on edelleen ensisijainen vaihtoehto diagnoosin vahvistamiseksi. Ilmavirtauksen ja oireiden vaihtelu ovat tärkeitä astman tunnusmerkkejä.

• Biomarkkerien rooli on sisällytetty vuokaavioon.

• Potilaalla ei välttämättä ole rajoittunutta ilmavirtausta diagnoosihetkellä.

Vakavien pahenemisvaiheiden riskitekijät

Veren eosinofiilit ja FeNO liittyvät kumpikin itsenäisesti suurempaan vakavien astmakohtausten riskiin. Huono hoitoon sitoutuminen ja inhalaatiotekniikan puutteet ovat yleisiä selityksiä kohonneille biomarkkereille. Näihin on tärkeää puuttua astman paremman hallinnan saavuttamiseksi. 

Vaikeiden pahenemisvaiheiden hoito

Lyhytvaikutteisia beeta-agonisteja (SABA) koskevia suosituksia vaikeiden pahenemisvaiheiden akuutissa hoidossa on selvennetty liikakäytön välttämiseksi. 

Vaikean astman päätöksentekokaavio

Kaaviota on tarkistettu ja yksinkertaistettu sisältäen tyypin 2 biomarkkerien sekä biologisten hoitojen pitkän aikavälin tehokkuuden ja turvallisuuden arvioinnin.

Tyypin 2 tulehduksen biomarkkerit

Niille, jotka haluavat syventyä biomarkkerien rooliin astman diagnosoinnissa, arvioinnissa ja hoidossa, on nyt erillisessä liitteessä kattava kooste tyypin 2 biomarkkereista, erityisesti veren eosinofiileistä ja uloshengitetystä typpioksidista (FeNO).

Ilmastonmuutos vaikuttaa keuhkojen terveyteen

Uusi osio. Äärimmäinen kuumuus ja kylmyys, ukkosmyrskyt ja runsaat ilmansaasteet liittyvät astman pahenemisvaiheiden lisääntymiseen ja akuuttihoidon tarpeeseen. Tietoa tehokkaista tavoista vähentää säästä johtuvia astman pahenemisvaiheita on toistaiseksi vähän. 

Löydät raportin kokonaisuudessaan osoitteessa https://ginasthma.org/